Pentusuunnitelmia keväälle 2027

Meilläpä on pentusuunnitelmia ensi keväälle! Suunnitelmissa on yhdistelmä Taimiston Kekriäinen x Tuhkavuorten Vuorenvalloittaja

Pahta, kuva: Helena R.

Kassu, kuva: Jonna Löytynoja

Pahta ja Kassu kävivät juuri silmätarkastuksessa, ja Kassun IFT122-PRA testattiin terveeksi (sen suhteen Pahta kantaja). Näin saatiin viimeisteltyä suunnitelma. Pahta kävi myös luonnetestissä, jossa valeraskaana ei ihan hirveän teatraalisia esityksiä laittanut aikaiseksi, mutta tasapainoisuus, ystävällisyys ja äänivarmuus tulivat silti esiin. Jos jotain voi emolta erityisesti toivoa, olisi nämä ne ominaisuudet pentujen kehityksen polulla melko mukavat. 

Molemmat koirat ovat tasapainoisia ja arjessa helppoja koiria, jotka kulkevat mukana huoletta missä vaan. Pahtan kanssa harrastellaan agilitya ja Kassun rallytokoa ja noseworkia.Tarkemmat omien ihmistensä tekemät esittelyt löydät alempaa.   

Jos olet kiinnostunut Taimiston kasvatista, ole yhteydessä laura_ok_ ät hotmail.com

 

Kassusta Tinan kertomana

Kassu on kotona hyvin rauhallinen, tasapainoinen ja helppo koira. Se suhtautuu ihmisiin avoimesti ja ystävällisesti, niin aikuisiin kuin lapsiinkin, ja sen kanssa arki on todella mutkatonta. Pentuna Kassu oli kyllä kaikkea muuta kuin rauhallinen – varsinainen riiviö, riehakas ja kova käyttämään hampaitaan – ja vaati johdonmukaista koulutusta. Aikuisena siitä on kuitenkin kasvanut koira, jonka kanssa on yksinkertaisesti todella helppo elää. 

 

Yksi Kassun hienoimmista ominaisuuksista on sen rauhallisuus ihmisten, myös pienten lasten, kanssa. Se suhtautuu lapsiin hyvin tyynesti ja maltillisesti, eikä niiden touhu tunnu sitä juuri hetkauttavan. Kassun kanssa lasten seurassa on aina voinut olla hyvin rauhallisin mielin, eikä sen käytöstä ole tarvinnut jännittää. Sama rauhallisuus näkyy myös pentujen kanssa. Kassussa on niiden seurassa jotenkin hyvin isällinen ote: se on kärsivällinen, rauhallinen ja antaa nuorempien touhuta ympärillään ilman turhaa hermostumista.

 

Kuva: Jonna Löytynoja

 

Vieraisiin koiriin Kassu suhtautuu yleensä hyvin neutraalisti. Se ei ole se, joka lähtee ensimmäisenä uhoamaan tai hakemaan konfliktia. Jos joskus uhon tynkää tulee, se on hyvin helposti ohjattavissa ja uskoo, kun sille sanoo, että jätä tai anna olla. Useimmiten se ei kuitenkaan välitä vieraista koirista juuri mitään. Rytin tultua taloon Kassussa on kyllä herännyt vähän suojeleva rooli, ja se saattaa nykyään puolustaa Rytiä tilanteissa, joissa se aiemmin olisi vain kohauttanut olkapäitään ja jatkanut omia juttujaan. 

 

Uusiin paikkoihin, ääniin ja käsittelyyn Kassu suhtautuu todella rauhallisesti ja varmasti. Kassun kanssa on äärettömän helppo lähteä minne tahansa. Eläinklinikat, näyttelyt, koiratapahtumat tai paikat, joissa on paljon muita koiria, eivät aiheuta mitään erityistä säätämistä tai stressiä. Sen kanssa ei tarvitse etukäteen miettiä, miten se jossain tilanteessa käyttäytyy. Kassun kanssa on matkustettu paljon ja asuttu reissujen aikana monenlaisissa sille täysin vieraissa paikoissa ja kämpissä, ja se sopeutuu käytännössä mihin vain. Kassu onkin yksi parhaista mahdollisista matkakumppaneista. 

 

Pihapiirissä Kassusta löytyy myös riista- ja saalisviettiä. Oravat, rusakot, fasaanit ja ketut saavat kyllä kyytiä, mutta Kassu ei lähde niiden perään maailmalle, vaan palaa itse takaisin, kun vieraat on saateltu pois pihasta. Kotiympäristössä Kassu on pääsääntöisesti irti myös lenkeillä. Asumme peltojen keskellä, ja lenkkeilemme paljon metsissä, pelloilla ja rauhallisilla teillä, joissa muita koiria tulee vastaan hyvin harvoin. Näissä ympäristöissä Kassuun voi luottaa hyvin myös irti ollessa. Se liikkuu mukana vapaana ja tottelee kutsuja. Vaikka Kassu on omapäinen ja välillä jääräpäinenkin, sen kanssa on aina ollut sellainen olo, että siihen voi luottaa. 

 

Harrastuskoirana Kassu on korkeaviettinen, innokas ja erittäin nopeasti oppiva. Se on teknisesti taitava ja oppii uudet asiat usein todella helposti. Kassun kanssa on harrastettu rally-tokoa mestariluokkaan asti sekä noseworkia ja peltojälkeä. Rally-tokossa Kassun kanssa kisaaminen kuitenkin laitettiin jäähylle sen vuoksi, että kisatilanteissa palkattomuus alkoi turhauttaa sitä liikaa. Kassu kyllä osaa tehtävät, mutta se on erittäin vahvasti sitä mieltä, että työnteosta pitää myös saada kunnollinen ja usein toistuva korvaus. Jos palkkaa ei tule riittävästi tai se ei Kassun mielestä ole tarpeeksi motivoivaa, se ilmaisee mielipiteensä hyvin selvästi – yleensä haukkumalla. Vaikka kilpailut on jätetty pois, rally-toko ei ole kuitenkaan loppunut Kassun elämästä. Kassu käy edelleen pääsääntöisesti kerran viikossa rally-tokotreenissä ihan hyvän mielen vuoksi. Hallille lähteminen on sille edelleen mieleistä, ja treeneissä tehdään asioita rennosti ja palkataan ruhtinaallisesti. Ilman kilpailutilanteen palkattomuutta rally-toko on Kassulle edelleen oikein mukavaa yhteistä tekemistä, ja hallille se lähtee aina mielellään. 

Nosework sopisi Kassulle puolestaan aivan erinomaisesti. Sillä on todella hyvä nenä ja se nauttii selvästi nenän käyttämisestä. Noseworkia on tehty tähän asti lähinnä omaksi iloksi eikä siinä ole omistajan ajanpuutteen vuoksi lähdetty aktiivisemmin eteenpäin, vaikka Kassulla olisi siihen varmasti paljon annettavaa. Katsotaan, jos jossain vaiheessa vielä innostuttaisiin siitäkin vähän enemmän. 

 

Kassussa ehkä hienointa on yhdistelmä: kotona se on todella rauhallinen ja helppo koira, ihmisten, lasten ja pentujen kanssa lempeä ja tasainen, mutta tekemisen äärellä siitä löytyy paljon moottoria, omaa tahtoa ja ajatuksia. Se ei tee asioita vain siksi, että ihminen käskee, vaan sillä tuntuu olevan hyvin vahva käsitys siitä, onko hommassa sen mielestä järkeä ja onko palkka kohdallaan. Se tekee Kassusta välillä haastavankin harrastuskaverin, mutta samalla juuri se persoonallisuus, älykkyys ja oma tahto ovat iso osa sitä, miksi Kassu on niin rakas ja hieno koira.

 

Pahtasta Helenan kertomana:

 

Pahta on luonteeltaan monelta osin aika tyypillinen porokoira: Aktiivinen puuhailija, mutta tempperamentiltaan rauhallinen. Tutut ihmiset ja koirat ovat kivoja, mutta tuntemattomien moikkailu ei aina kiinnosta. Pahta on yhdistelmä melko itsenäistä ja päämäärätietoista, mutta kuitenkin helposti etenkin ruualla motivoitavaa ja yhdessä tekemisestä innostuvaa koiraa. 

 

 

 

Pahta on aina ollu varsin tasapainoinen tyyppi, ja liikkunut monenlaisissa ympäristöissä tai esimerkiksi junassa ja bussissa ilman ongelmaa. Harrastetaan epätavoitteellisesti agilityä, ja Pahta tykkää siitä kovasti ja on jo aika taitavakin! Myyrästäminen on Pahtan lempipuuhaa ja isompikin riista kiinnostaa, joten riistapitoisilla alueilla en ole häntä pitänyt enää vapaana. 

 

Kovin haukkuherkkä Pahta ei ole, mutta käyttää kyllä ääntään, jos hienovaraisempi kommunikointi ei auta. Vieraiden koirien kanssa Pahtalla on taipumusta puolustaa huomiota ja ruokaa, mutta tutujen koirien kanssa tämä taipumus ei tule esille. Kaikenkaikkiaan oikein hieno tyyppi, jonka kanssa niin arki kuin reissutkin sujuvat hienosti!  

Jos olet kiinnostunut, ota rohkeasti yhteyttä laura_ok_ ät hotmail.com

Millaisia koteja toivon?

Jos sinulla ei ole aikaisempaa kokemusta lapinporokoirista, mieti näitä asioita etukäteen: 

• Kasvattini ovat yleensä melko aktiivisia. Oletko jo ulkona liikkuva ja siitä nauttiva? Löytyykö läheltäsi / saavutettavissasi metsää ja vastaavaa ulkoilumaastoa, jossa koiran kanssa on mahdollista ulkoilla vapaanakin turvallisesti (hallinnassa, jota täytyy opettaa)? Yksi vaihtoehto on koirametsät, ovatko ne vielä sinulle tuttuja?
  
• Oletko kiinnostunut koiran koulutuksesta: ensimmäisestä päivästä alkaen arkitaitojen opettelusta (yksinolo,toisten ohitukset, luoksetulo, kontakti), ja tiedätkö, mistä haet näihin apua ja oppia? 
• Oletko kiinnostunut koiran lajinmukaisista touhuista, ja nauttisit siitä, että voit koirasi kanssa puuhailla sellaisia asioita? 
• Riittääkö aika ja hermot kouluttaa rakkaudella ja johdonmukaisesti vilkkaampaakin koiraa? Lapinporokoirat ovat uteliaita ja rohkeita ja niitä saattaa jo pienenä kiinnostaa ympäristön asiat paljon enemmän kuin ohjaajansa. Koira saattaa motivoitua ihan erilaisista asioista kuin mitä sinulla on mielessäsi - pystytkö mukauttamaan toimintaasi niin, että pääset koulutuksessa haluamaasi lopputulokseen? Oletko valmis ottamaan silloin vinkkejä vastaan?
  

Kotiehdokkaissa suosin niitä, joilla on jo tarkoitus tutkituttaa koiransa terveyttä noin kaksivuotiaana (silmätutkimus, lonkka-, kyynär- ja selkäkuvat, joille kokonaisuudessaan hintaa tulee n. 300 - 400 €, paikasta riippuen).

Sen lisäksi haluaisin etenkin ensimmäistä omaa koiraa hankkiville painottaa seuraavia asioita nuorten porokoirien kanssa, aikuisenahan ne ovat yleensä kuin ajatuksen jatke. Nämä eivät ole vain korulauseita, vaan asioita, joiden myötä elämä porokoiranper.. pennun kanssa sujuu varmasti paljon helpommin ja sujuvammin. Tässä on ripaus huumoria, mutta siellä on totuus mukana. Jos kuulostaa työläälle - kannattaa etsiä jokin toinen rotu, sillä se vastannee toiveitasi silloin paremmin.

• Jos pentu tulee perheen ensimmäiseksi / ainoaksi koiraksi, kysele ja etsi valmiiksi jo samanikäisiä ja / tai kokoisia pentukavereita, joiden kanssa voitte säännöllisesti sopia kunnon pentuleikkimöyhyt useasti viikossa. Itselläni on ollut 2 - 5 koiraa samaan aikaan vuodesta 2004, jotan en tiedä, miten hyvin jaksaisin yksinäistä porokoiranpentua viihdyttää.. Myös aikuiset sopivan kokoiset, KILTIT ja leikkisät koirat ovat hyviä kavereita. Jos et tunne ennestään, paikkakuntien koira-aiheiset ryhmät esimerkiksi Facebookissa auttavat varmasti. Omaa aktiivisuutta vaaditaan.  
• Etsi valmiiksi pentukurssitarjontaa paikkakunnaltasi ja varaa pentukurssi jo valmiiksi. Käy seuraamassa kursseja jo vaikka heti, kun ajatus pennusta syntyy päähän (kysy toki voiko tulla ja maksaako kuunteluoppijuus). Samoin käy seuraamassa niiden harrastuslajien treenejä, jotka sinua voisi kiinnostaa - toivotaan että koira kiinnostuu niistä samoista.On huomattavasti helpompaa alkaa kouluttaa omaa koiraa, kun oppimisen ja kouluttamisen periaatteet ovat selvillä! Harrastuksiin menon kynnyskin pienenee, kun on jo seurannut niitä ja tietää miten homma alkaa pyöriä. Lisäksi näet jo valmiiksi, onko sinulla todellisuudessa aikaa ja mielenkiintoa harrastaa. Tässä lisähuomio, että etsi kursseja / koirakouluja, joissa kouluttaa nykyaikainen kouluttaja.
• Ala harjoitella hihnassa kulkemista muiden ihmisten ja koirien seassa heti. Älä odota, että koira on puoli vuotias. Ai miksikö? En suosittele kokeilemaan ratkaisun selvittämiseksi.  
• Oletko jo miettinyt, missä alat kulkea pentu vapaana heti kotiutumista seuraavana päivänä, mieluiten päivittäin? Se ei ole paikka, jossa tulee muita koiria vastaan. Se on metsää, metsätietä tai muuta sopivaa maastoa - se ei välttämättä ala takapihaltasi, jos asut kaupungissa ja sinne täytyy jollakin keinoin myös päästä. Pennut eivät karkaa, ne kulkevat mukana ja oppivat vapaanaolemisen taidon. Sinä opit, miten koira kulkee mukana ja miten se tulee luokse, kun sen opettaa siihen. Porokoiranpennut ovat uteliaita ja rohkeita, ne voivat helposti irrota sinusta ja tutkailla ympäristöä ilman, että se tarkoittaa karkaamista. Kun tilaa on, kävelet vaan omaan suuntaasi ja kun pentu tulee mukaasi, olet iloinen ja palkitset koiraa. Huomaa merkit kiinnostuksesta riistaan ajoissa, ja opettele missä ja miten voit jatkaa vapailua ilman karkaamisia riistanperään = sen vahvistamista. 
• Jos vapaana olo pelottaa ihmistä liikaa, osta kausikortti lähimpään koirametsään ja käy siellä ainakin kerran viikossa. Parhaimmillaan kutsut sinne niitä koirakavereita jakamaan kuluja. Koiran kuuluu pystyä liikkua vapaana ilman jatkuvaa kontrollointia: haistella, juosta, sekoilla, saada siitä mielihyvää ja tyydystystä! Eli: olla koira!
• Jos kohtaat ongelmia ja haasteita, se tarkoittaa asioita, joita lähdetään työstämään, ei työnnetä komeron perälle. Olen täällä sinua varten näiden asioiden kanssa. Vaikka aika hyvä olenkin, taikuri en ole. Vinkkejä löytyy ihan mihin vaan, mutta työ täytyy itse tehdä. Joskus se tarkoittaa kuukausien prosessia, mutta lopputuloksesta tulee hyvä. Joku asia puolestaan on helpolla taktiikan vaihdolla ratkaistavissa vaikka heti. Mutta taikoja tai etäpäivityksiä koiriin en ole vielä oppinut tekemään. Auttaa osaan (ehkä). :D