Maailmaan tulleet, iloineen ja suruineen

Voi että täällä elettiin eilen illalla jänniä aikoja. Surilla alkoi avautumisvaihe varhain aamulla. Kovasti olisi ollut kiva saada vähän osviittaa synnytyksen ajoituksesra (olen niin järkyttävän surkea odottelija!) mittaamalla lämpöjä enemmän kuin sunnuntaista tiistaihin, mutta kun on tavaroita ja pikkulapsia --> tapahtuu lentäviä tavaroita ja tavarat katoaa. No, keskiviikkoiltana kymmeneltä meni vedet ja kaksi ja puoli tuntia myöhemmin ensimmäinen mörssäripoika oli ulkona. Seuraavat kaksi poikaa tulivat noin vartin välein. Suri piti puolen tunnin tauon ja väkersi kaksi ihanaa tyttöä iloksemme. Siis loppusaldoksi 3 urosta, 2 narttua. 

Tämä päivä on mennyt väsyneenä pentuja ja mammakoiraa seuraillen. Harmi vaan, kaikkea ei vaan voi nähdä ajoissa. Menin näyttämään Tomille pentuja, ja hädissäni etsin toista tyttöä, joka löytyi Surin alta. :´( Yritin elvyttää pientä, mutta ei se mihinkään reagoinut. Itkin ehkä silmät päästäni. Pentu lienee ryöminyt Surin takana kun se on alkanut imettää muita ja köllähtänyt, muissa tilanteissa luulisi huomaavan ja reagoivan helposti alle jäävään pentuun. Ei auta itku ei, nyt on meillä kolme ihanaa poikaa ja tyttö.

Tämä tyttö on tärkeä, ja toivottavasti siitä kasvaa terve ja hieno. Etsin tytölle sijoituskotia, ja toiveissani yhä enemmän olisi nyt koti, jossa haluttaisiin myös harrastaa, se olisi meitä lähellä tai se olisi joku tuttu. :) Minua harmittaa kovin, kun tytöille olisi ollut niin kovin ihanan oloisia koteja tarjolla, mutta nyt ei hyvää tuuria siinä suhteessa ollut pentujen kanssa. Urokset olisivat ehkä kaikki jo menossa.