Korvia on!

Pentulaatikossa tapahtuu nyt hyvään tahtiin asioita. Pennut reagoivat jo ääniin. Niillä on laaja äänirepertuaari jo käytössä, ja hännät heiluvat. Leikin alkeita on havaittu jo jokunen päivä ja kaikki kävelevät päättäväisesti. Ja syliin ne kyllä kiipeilevät. Tästä eteenpäin seikkailut alkavat. :)  Matolääkettäkin pennut tänään saivat.

Muutaman kuvakin sain iloksi:

Kannus, melkein tarkassa kuvassa :D

Lyhytsukan lempinimeksi on tullut Sukkis. Vähän söpönä

Kannus ja Riista

Maitoa, maitoa!

Nukkumiskuvat ovat helpoimpia... Tytön sävyero näkyy hyvin

Pientä pentukerhoa kokoontumassa

Voi sydän!

Suri tykkäilee

On, silmät on!

Silmät ovat auenneet kaikilla. Pesälaatikossa möngertää myös jotain ihmeellisiä muurahaiskarhuja. :D

Lyhytsukka

Riistalainen :)

Kannuspoika

Voi mikä Tyby!

Tyttö ottaa rennosti :)

Koko maitobaarin väki

Kyllä ne on ÄLLÖJÄ!

Vähän piti ottaa kuvia. Tulikin aika söpöjä otoksia. Vielä ollaan silmät kiinni, mutta hyvin kasvaneita ja vantteroita. 

Takakannuspoikanen <3

 

Lyhytsukkanen <3 Väri on kyllä hieno!

Riistapoika on myös herkullisen värinen!

Tyttö kuvattuna pari päivää aiemmin <3

Kuvia iloksi

Vielä ei kovin kummoisia kuulumisia ole kertoa. Pennut syö ja nukkuu. Suri hoitaa. Kaikki kasvavat kyllä hyvin! Muutamia kuvia sain kuitenkin odotusten iloksi. :)

Ihana läjä

Tyttö on ihan musta, pojat riistoja.

Takakannuspoika nukkuilee

Päällä on Lyhytsukkapoika, alla Takakannuspoika

Suri on "iloinen" kun kuvaan

Ihana nukkua vierekkäin

 

Identifikaatio

Työnimet ovat melkein yhtä hauska juttu kuin viralliset. Aina on pennuissa ollut värieroja niin, ettei ole tarvinnut muita värikoodeja miettiä. Kirjaan isoimmat tuntomerkit heti synnyttyä ja sitten niistä vähän niin kuin on vääntynyt työnimet. Tällä kertaa oli vähän enemmän samaa väriä pojissa, mutta jokaisella on kyllä oman merkkinsä ja juttunsa. Siispä:

Riistapoika venyttelee. Laajat merkit jo syntyessään. 

Riistapoika

Tämä oli ensin pitkäsukkapoika, mutta kun huomasin takakannukset, siitä tulikin Takakannuspoika, luonnollisesti. :D

Takakannuspoika

Kolmospoikana syntyi Pikkupoika. Tai Lyhytsukkapoika. Ei se mikään pieni ole, mutta koska oli 10g kevyempi kuin kaksi ensimmäistä syntyessään..  

Pikkupoika

Pikkupoika

Tyttö ei muuta nimeä nyt tarvitsekaan. Vaikea kuvattava, haluaa kaivautua Surin kainaloon aina kun mahdollista. 

Trinsenssa

Onnea kaksivuotiaat!

Tänään täyttivät Taimiston fysiikka-pennut kaksi vuotta. Ikäeroa Surin pennuille on siis kaksi vuotta ja päivä. Melko hyvä ajoitus, samaan päiväänkin olisi ollut mahikset. 

Pahimmat pettymykset ovat takana, ja univelatkin lähes kuitattu. Kaikki pennut kasvavat hyvin vaa'an mukaan, eikä mitään ihmeempiä laatikosta näy / kuulu, joten hyvin menee. Suri ei meinaa lähteä kyllä oikein edes juomaan pentulaatikosta, pitää välillä viedä vuori mooseksen luo. 

Pari kuvaa laitan iloksi! Huomenna otan yksittäiskuvat ja kerron työnimet! :D Tänään kerkesin kuvaamaan jo auringon käännyttyä talon toiselle puolen, joten kunnollisia ei oikein saanut ilman salamaa. Tässä pari kuitenkin ensihätään:

Ykköspojan työnimi jääköön senkin julkistaminen huomiselle, vaikka jo vähän liikuttavaan kuvaan pääsikin

 

 

Läjä pentuja on ruokaillut tai ruokailee vähän edelleen...

Eikö todellakaan isovanhemmat ole tervetulleita neuvoineen? Taimi on niin kiinnostunut pentujen äänistä, olihan se ihan supermama kyllä itse!

 

Maailmaan tulleet, iloineen ja suruineen

Voi että täällä elettiin eilen illalla jänniä aikoja. Surilla alkoi avautumisvaihe varhain aamulla. Kovasti olisi ollut kiva saada vähän osviittaa synnytyksen ajoituksesra (olen niin järkyttävän surkea odottelija!) mittaamalla lämpöjä enemmän kuin sunnuntaista tiistaihin, mutta kun on tavaroita ja pikkulapsia --> tapahtuu lentäviä tavaroita ja tavarat katoaa. No, keskiviikkoiltana kymmeneltä meni vedet ja kaksi ja puoli tuntia myöhemmin ensimmäinen mörssäripoika oli ulkona. Seuraavat kaksi poikaa tulivat noin vartin välein. Suri piti puolen tunnin tauon ja väkersi kaksi ihanaa tyttöä iloksemme. Siis loppusaldoksi 3 urosta, 2 narttua. 

Tämä päivä on mennyt väsyneenä pentuja ja mammakoiraa seuraillen. Harmi vaan, kaikkea ei vaan voi nähdä ajoissa. Menin näyttämään Tomille pentuja, ja hädissäni etsin toista tyttöä, joka löytyi Surin alta. :´( Yritin elvyttää pientä, mutta ei se mihinkään reagoinut. Itkin ehkä silmät päästäni. Pentu lienee ryöminyt Surin takana kun se on alkanut imettää muita ja köllähtänyt, muissa tilanteissa luulisi huomaavan ja reagoivan helposti alle jäävään pentuun. Ei auta itku ei, nyt on meillä kolme ihanaa poikaa ja tyttö.

Tämä tyttö on tärkeä, ja toivottavasti siitä kasvaa terve ja hieno. Etsin tytölle sijoituskotia, ja toiveissani yhä enemmän olisi nyt koti, jossa haluttaisiin myös harrastaa, se olisi meitä lähellä tai se olisi joku tuttu. :) Minua harmittaa kovin, kun tytöille olisi ollut niin kovin ihanan oloisia koteja tarjolla, mutta nyt ei hyvää tuuria siinä suhteessa ollut pentujen kanssa. Urokset olisivat ehkä kaikki jo menossa.